Naisrahtarit

Olet sivulla:

Sähköohjatut jarrut ovat jo arkipäivää

Voihan EBS!

Teksti ja kuvat: Riitta Airaksinen

Vikaa, vikaa, taas vikaa. Jarrukorjaukset käyvät kukkarolle mutta merkkivalo ei silti aina sammu.

Voihan nessu! Perävaunun ABS:n merkkivalo syttyi taas palamaan, vaikka vika korjattiin äskettäin. Kuulostaako tutulta?

- Kun EBS-jarrujärjestelmä tuli markkinoille CAN-väylätekniikan myötä, viat jarrujärjestelmissä lisääntyivät. Mitä enemmän elektroniikkaa, sitä enemmän vikoja, Iisalmen Rekkapiste Oy:n asentaja Aki Rossinen toteaa.

Tällä kertaa korjaamolla on Trans Partanen Oy:n perävaunuja. Viat ovat tuttuja iisalmelaisyritykselle, jonka autojen mittaritauluihin perävaunun ABS:n vikavalot ovat sitkeästi syttyneet palamaan. Partasen perävaunut ovat NTM ja VAK:n valmistamia ja suhteellisen uusia. Uusimmat ovat vain muutaman kuukauden ikäisiä, mutta vioilta eivät ole välttyneet nekään. Molemmilta koritehtailta tulleiden perävaunujen sähkökomponentit ovat Wabcon valmistetta.

- Rahaa korjauksiin on palanut paljon, toteaa kuljetusyrittäjä Olli-Pekka Partanen.

Suolaa raakileille

Seppo Heiskasen pyörittämällä Iisalmen Rekkapiste Oy:lla on jarrukorjauksien A-lupa ja yrityksen katon alla korjataan paljon perävaunuja. Rossinen myöntääkin, että hänen kokemuksensa mukaan jarrujärjestelmän sähkövikoja tulee hieman herkemmin perävaunuihin kuin vetäjiin.

- Suurimpia murheenkryynejä ovat viat pistokkeessa, johtokatkokset, johtoliitoksiin tulevat hapettumat ja pyörien anturiviat. Suolavesi on sähkölaitteiden pahin vihollinen. Vesi pääsee johtoliitoksien sisään ja navat hapettuvat.

Samaa mieltä on korjaamolla vieraileva asentajakonkari, jonka mielestä hienot järjestelmät on tuotu hieman raakileina Suomen suolaisiin olosuhteisiin. Tärinää elektroniikka kyllä kestää, mutta yhdessä miehet tuumaavat, että Suomen olosuhteissa kaivattaisiin parempia suojauksia johtoliitoksiin.

Rekkapisteen PC:ssä on Wabcon ohjelma vikadiagnoosin ulossaamiseen perävaunun moderaattorilta. Muiden valmistajien, kuten vaikkapa Knorrin, tekemien jarrujärjestelmien vikojen diagnoisointiin on oltava omat testerinsä. Partasen yhdestä perävaunusta vika löytyi yhdestä yleisimmästä vikakohteesta, pyörän anturilta. Tällä kertaa anturin johto oli poikki, mutta joskus toimintahäiriö voi johtua myös siitä, että anturi on viallinen tai liian kaukana hammaskehältä.

Rossinen toteaa, että jos vika on aktiivinen, se on mittaamalla helppo paikallistaa.

- Ei-aktiivisia vikoja on huomattavasti vaikeampi löytää. Tietysti aina voi vaihtaa ison osan uusia osia, jos vika ei muuten löydy, Rossinen hymähtää.

Asia tuli todeksi korjattavana olleen Trans Partasen perävaunun kohdalla. Korjaamolta lähdettäessä kaiken piti jälleen kerran olla kunnossa. Parin kilometrin ajon jälkeen vikavalo kuitenkin syttyi taas palamaan.

Kuljettajan tehtävissä

ABS-vioille ei kuljettaja tien päällä tai edes kotitallilla voi tehdä paljoa.

- Kotikonstein vikojen paikallistaminen on vaikeaa. Vanhemmista ABS-perävaunuista saa vikakoodin, mutta kärryn alle tavallisen kuljettajan on suht turha konttia sitä tutkimaan, koska ei voi sitä lukea ilman purkukoodia. Tietysti voi tehdä silmämääräisiä tarkastuksia ja katsoa, että pistoke on kunnossa, mutta enpä muuta keksi... Rossinen mietiskelee.

Ilman jarrukorjauslupaa automies voi kotitallilla kuitenkin tehdä tavallisia huoltotöitä, kuten vaikkapa vaihtaa jarrupaloja ja kunnostaa jarrusatuloita.

Yksi tavallisin jarruongelma levyjarruissa onkin juuri johteiden ruostuminen niin ettei satula pääse liikkumaan ja palat kuluvat epätasaisesti. Joskus myös se voi välillisesti vaikuttaa ABS-vikojen ilmenemisen. Partasen perävaunuista pahimpaan murheenkryyniin vaihdettiin myös jarrulevyt. ABS-valon palamiseen se operaatio ei kuitenkaan vaikuttanut.

Rossisen mukaan yksi tyypillisimmistä levyjarrujen mekaanisista vioista on myös jarrusatuloiden mäntien suojakumien rikkoontuminen.

- Jos niitä ei vaihdeta ehyisiin, suolavesi pääsee sisälle, paikat ruostuvat ja pian on satulan vaihto edessä.

- Mutta venttiilien vaihdot ja säädöt on jätettävä ammattilaisille, joilla on lupa jarrujen korjaamiseen. Sitä paitsi periaatteessa juuri mitään ei saa tehdä ilman B-lupaa. Jos tarkkoja ollaan, niin jarruhihnojen niittaaminenkin on kielletty ilman B-lupaa, Rossinen toteaa.

**************************************************

Pistoke- ja anturivikoja

VAK on yksi Pohjoismaiden merkittävimmistä koritehtaista, joka valmistaa perävaunuja ja päällirakenteita niin Suomen kuin Ruotsinkin markkinoille. Kaikki perävaunut toimitetaan sähköohjatuilla eli EBS-jarruilla varustettuina. Jarrujenohjausjärjestelmissä VAK Oy käyttää Wabcon sekä Knorrin komponentteja.

Myyntipäällikkö Jarmo Laine VAK Oy:n Vahdon tehtaalta toteaa EBS-jarrujärjestelmien olleen toimintavarmoja. Vaikka vikoja sähköohjauksessa ilmenisikin, jarruttomaksi perävaunu ei tule.

- EBS-järjestelmissä ilmenneet viat ovat olleet lähinnä pistokkeen hapettumisia sekä anturivikoja, kun esimerkiksi anturin etäisyys hammaskehältä ei ole ollut oikea.

VAK:n valmistamilla perävaunuilla on vuoden takuu. Jos vikoja ilmenee, takuunalaiset perävaunut korjataan jossakin VAK:n viidestä toimipisteestä.

- Takuu koskee luonnollisesti vain uusia perävaunuja, koska meidän on mahdotonta tietää vaihdossa tulleen perävaunun historiaa ja missä kunnossa esimerkiksi sen jarruventtiilit ovat. Asiakkaat ovat ymmärtäneet, että näin ollen emme voi antaa takuuta käytetyille perävaunuille.

Automiesten keskuudessa elää sitkeänä käsitys, jonka mukaan johtoliitoksien suojaukset ovat riittämättömät kestämään Suomen suolaisia olosuhteita. VAK:lla ongelmaan ei kuitenkaan ole sanottavissa määrin törmätty.

- Sähköyksiköt ovat niin suojattu kuin ne laitevalmistajan puolesta on suunniteltu, me emme lähde tekemään niihin lisäyksiä. Pitää kuitenkin paikkansa, että ehkä suojaukset voisivat Suomen olosuhteissa olla parempiakin, Laine myöntää.

Jumittaako venttiilit?

Automiesten puheita venttiilien jumiutumisesta niin VAK Oy:n myyntipäällikkö Jarmo Laine kuin Wabcon komponentteja maahantuovan Örum Oy:n tuoteasiantuntija ja kouluttaja Bernt Rönneberg pitävät enemmänkin vanhemman kaluston ongelmana.

Laineen mukaan venttiilien jumiutumiset ovat voineet aiheutua vaikkapa siitä, että talvella paineilmajärjestelmän kosteus- ja jäätymisongelmia on lähdetty hoitamaan "tenuttamalla".

- Spriitä on voitu käyttää liikaa tai sitä on kaadettu väärään letkuun ja varmuuden vuoksi turhan reilusti. Eli jos spriitä käyttää, sitä ei tule kaataa ohjauspaineletkuun, vaan ainoastaan täyttöpaineletkuun, eli apukuskinpuoleiseen letkuun. Spriin käytön riskinä on, että se turvottaa venttiilin männän kumeja, joka voi aiheuttaa ongelmia. Etenkään kaksituhatta luvun autoissa spriitä ei edes pitäisi enää käyttää, Laine toteaa.

Automiehien keskusteluissa on vilahdellut myös epäilyksiä siitä, että kuivaajalta tuleva ilma olisi liian kuivaa ja venttiilit jumiutuisivat sen takia.

Sitä uskomusta eivät allekirjoita Laine eikä Rönneberg.

- Niillä rasvoilla, mitä venttiileissä on, pitäisi pärjätä, mutta jos venttiilejä on aikaisemmin "huuhdeltu" tentulla, tilanne voi olla toinen.

- Myös venttiilin asennuspaikka pitäisi valita mahdollisimman suojaisesta paikasta. Jos kiinnittää alumiinisen venttiilin suoraan maalaamattomaan rautaan, silloin alkaa tapahtua eräänlaista syöpymistä. Yleensä venttiilien asennus tehdäänkin vasta sitten, kun alusta on maalattu.

Smart Board kertoo perävaunun viat ja kokonaispainon

Viime vuoden loppupuolella markkinoille tuli Wabcon Smart Board. Kyseessä on eräänlainen pieni monitori, joka on kytketty EBS-jarrujen ohjausboksiin. Näytöltä kuljettaja voi katsoa perävaunun mahdolliset vikakoodit jo ennen korjaamolle ajoa.

Smart Board ilmoittaa myös kilometrimäärän, joka perävaunua on vedetty sekä perävaunun kokonaispainon.

Smart Boardin voi asentaa myös vanhaan perävaunuun, mikäli perävaunussa on D-elektroniikka, eli se on valmistettu 2005 tai sen jälkeen.

Örum Oy:ta kerrotaan Smart Boardin hinnan olevan nolla alvilla hieman yli 500 euroa.

Mikä EBS?

EBS-järjestelmä on sähköisesti ohjattu paineilmajarrujärjestelmä joka sisältää myös ABS-järjestelmän. Jarrut ovat "perinteisiä" jarruja nopeatoimisemmat, koska tieto polkimelta jarrukelloille kulkee sähköisesti, ei paineilman välityksellä.

EBS-järjestelmän yksi etu on myös siinä, että se huomioi jarrupalojen kuluneisuuden ja ohjaa jarrutustehoa vähemmän kuluneille jarruille, jolloin edessä ja takana saavutetaan samanlainen kuluminen.

EBS- järjestelmässä on myös vähemmän komponetteja kuin ABS-järjestelmissä, koska EBS-moduuli korvaa mm. ABS-venttiilin, ALB-venttiilin ja releventtiilin. Tavallaan ALB-toiminto kuitenkin on olemassa ESB-ohjelmaan rakennettuna sähköohjattuna venttiilinohjaustoimintona.

Järjestelmien sekakäyttö, vetäjä ABS ja perävaunu EBS, tai päinvastoin, on täysin mahdollista.

Mikä CAN-väylä?

CAN-väylän välityksellä kulkee tietoa esimerkiksi moottorinohjausyksikön, jarrujenohjausyksikön ja vaihteistonohjausyksikön välillä. Väylän suuren tiedonsiirtokyvyn avulla ajoneuvoon on mahdollista rakentaa lukemattomia ohjausjärjestelmiä, esimerkkinä vaikkapa jarrujen ja hidastimen yhteistoiminta. Elektroniikan lisääntyessä CAN-väylä vähentää myös johtojen tarvetta, sillä joissakin paikoissa, kuten ovissa, läpivientien määrä ilman CAN-väylätekniikkaa voisi kasvaa epäkäytännöllisen suureksi.

Lisääntyneet elektroniset ohjaukset tarvitsevat myös paljon antureita. Väylätekniikan etuna on myös se, että sen kautta yhden anturin tiedot voidaan välittää kaikille ohjausyksiköille.

Väylärakenne mahdollistaa myös helpomman ajoneuvon diagnosoinnin, koska kaikki anturitiedot ovat saatavissa väylän kautta testereille.

CAN-väylän välityksellä myös vetoauto ja perävaunu voivat "keskustella" toistensa kanssa mm. niin, että auton ja perävaunun jarruvoimien välinen keskinäinen suhde on aina oikea.

Jos nikkaroit itse

Tavallinen automies saa ilman Ajoneuvohallintokeskuksen korjaamoille myöntämää A- tai B-jarrukorjauslupaa vaihtaa esimerkiksi jarrusylinterin tai sen kalvon, jarruputkia ja letkuja sekä jarruhihnoja ja -paloja. Säätö- ja muutostyöt on kuitenkin pääasiallisesti jätettävä luvan omaaville korjaamoille.

A-luvan haltijalla on oikeutettu suorittamaan kaikkia jarrujärjestelmään liittyviä korjaus- ja säätötöitä sekä yhdistelmien jarrusovitustöitä.

Myös B-luvan haltija on oikeutettu suorittamaan jarrujärjestelmään liittyviä korjaus- ja tietyin osin myös säätötöitä, mutta kiellettyjen töiden listalla ovat mm. jarrujen sovitus- ja muutostyöt sekä lukkiutumattomien jarrujärjestelmien ja sähköjarrujärjestelmien säätölaitteisiin liittyvät huolto- ja korjaustyöt.

Mutu-tuntumalla tehdyt tai ilman vaadittavaa lupaa tehtävät viritykset kannattaa jättää tekemättä, olipa kalusto uutta tai vanhempaa, ilman EBS-järjestelmää olevaa.

Esimerkiksi erään vakavan onnettomuuden yhdeksi pääsyyksi todettiin se, että suhdeventtiilin paineputki oli irrotettu poljinventtiilin suhdeventtiiliosan liittimestä. Sen lisäksi ALB-venttiili oli jumiutunut pienimmän paineen asentoon.

Kymmenen vuotta EBS-jarruja

Tuoteasiantuntija ja kouluttaja Bernt Rönneberg ajoneuvojen varaosia ja lisävarusteita maahantuovasta Örum Oy:sta kertoo Wabcon kehitelleen EBS-järjestelmän perävaunuihin jo vuonna 1998. Autoihin järjestelmä oli tullut jo paria vuotta aikaisemmin.

Todenteolla EBS-järjestelmällä varustettuja perävaunuja alettiin myydä kuitenkin vasta 2002, kun järjestelmään lisättiin turvatoiminta, joka takaa järjestelmän toimimisen, vaikka pistoke ei olisi täysin toimintakuntoinen.

- Kyse on varajärjestelmästä, joka syöttää perävaunuun virtaa jarruvalojen johtimen kautta kuljettajan painaessa jarrua. Eli niin kauan kuin jarruvalot palavat, ALB- ja ABS-toiminto toimivat. Jos kaikki virrat jostakin syystä katoavat, jarrut toimivat normaalina jarruina, mutta ilman minkäänlaista säätöä. Jos säätö ei toimi, kesäkelillä siitä ei ole niin paljoa haittaa, mutta jos perävaunu liukkaalla talvikelillä jarruttaa täydellä teholla, siinä on kieltämättä omat riskinsä, Rönneberg myöntää.

- Siksi onkin erittäin tärkeää, että huoltoverkosto on kunnossa ja siihen olemme myös panostaneet. Suomessa on jo yli 100 pistettä, joilla on tarvittavat lisenssi myös säätöjen tekemiseen. On mahdollista, että vaikka korjaamolla olisi jarrukorjausten A-lupa, heillä ei silti ole tarvittavia lisenssejä säätöjen tekemiseen. Tarkoitus kuitenkin on, että lähimpään luvat omaavaan korjaamoon on matkaa korkeintaan 50 km.

Itseään valvova järjestelmä

Rönnebergin mukaan EBS-jarrujärjestelmä on toiminnaltaan erittäin tarkka - tai niin tarkka kuin on sen säätäjä. EBS-jarrujen hyvinä puolina on myös jarrujen tasainen kuluminen ja se, että järjestelmä valvoo itse itseään.

- EBS:n toimintaa voidaan kuvailla niin, että kun vanhassa järjestelmässä venttiilien käskyttäminen tapahtui ilmalla, venttiilit ajan saatossa kuluivat ja toiminta hidastui. Tietysti myös EBS-järjestelmässä on venttiilejä, mutta kun ohjausboksilta tulee esimerkiksi käsky, jonka mukaan vaikkapa etupään jarruventtiilille on tultava 2,2 baarin paine, ohjainboksi saa painetunnistimilta myös palautetta siitä, että paine on tosiaankin nostettu haluttuun paineeseen vaikka venttiilit olisivat vanhetessaan hieman räytyneet.

- EBS:n myötä myös jarrujärjestelmän osamäärä on vähentynyt. Esimerkiksi ALB-venttiiliä ei perävaunuissa enää ole, vaan sen toiminta on tavallaan sisäistetty järjestelmän sähköiseksi toiminnoksi.

Niin VAK Oy:lta kuin Örum Oy:lta kerrotaan, että versio versiolta jarrujärjestelmiä on parannettu ja että niitä voidaan pitää varsin turvallisina ja luotettavina.

- Järjestelmän toimimisen takaava jarruvalojen kautta virtaa syöttävä varajärjestelmä tulee aina jarrujärjestelmän mukana. Se ei tietenkään vastaa täysimittaista EBS:n toimintaa, mutta on kuitenkin tärkeä turvallisuustekijä, Rönneberg toteaakin.

Rönnebergin mukaan suurin syyllinen perävaunujen jarrujärjestelmien vikoihin löytyykin juuri virransyötöstä, eli pistokkeesta.

- Toiseksi yleisin vikakohde ovat pyörän anturit. Levyjarrut ovat aika avoin järjestelmä, johon voi päästä jäätä ja likaa väliin, joka puolestaan voi työntää tunnistimen kehältä niin kauas, että signaali ei kulje niin kuin pitää.

Kosteusongelmiako?

Automiesten epäilyihin liitosten suojauksien puutteellisuuksista Rönneberg ei usko ainakaan suuremmissa määrin.

- Nähdäkseni tapaukset, joissa vikojen syyksi on epäilty heikkoja suojauksia, ovat olleet vähäisiä. ABS-perävaunuissa ongelmia esiintyi jonkin verran, mutta EBS:ään siirryttäessä tiivistyksiin alettiin panostaa enemmän. Ensi syksynä markkinoille on tulossa EBS-jarrujen E-versio, jossa liitosten suojauksiin on panostettu vielä entistäkin enemmän.

- Kurakeleillä mietitään helposti, että vikojen syynä on kosteus ja kun perävaunun alla ryhdytään avaamaan liitosta, jonka ympäristö on täynnä suolaliuosta, liitokseen roiskuva tai valuva vesi voi aiheuttaa lisää ongelmia. Ymmärrän kyllä, että käytännössä alustan pesu ja kuivaus ennen asennustöitä on

vaikeaa ja aikaa vievää, Rönneberg myöntää.

Moni automies pelkää lisääntyvän elektroniikan tuovan kasapäin murheita sitten, kun kalusto vanhenee.

- Se pelko ei ole aiheellinen. Kun ABS-jarrut tulivat -80-luvulla, niidenkin toimintaa epäiltiin, mutta viat ovat olleet loppujen lopuksi aika pieniä. Paluuta vanhaan ei ole, se on kuin siirtyisi pyörän käytöstä suksen käyttöön, Rönneberg toteaa lopuksi.

Uutiset